keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Kohta vastaan vastakohtaan


Mitä, kysyttiinkö minulta jotain? Kohta vastaan. Mutta sitä ennen kysyn: Keksitkö kaksi lausetta, jotka ovat täysin vastakohtaisia, mutta tarkoittavat todellisuudessa samaa asiaa? Tai kaksi lausetta, jotka kuulostavat samalta, mutta tarkoittavatkin ihan päinvastaista?


Kokeillaan: ”Syö. Älä syö.” Ne kuulostavat vastakohdilta. Ja ne tarkoittavatkin eri asioita. Ensimmäisessä kehotetaan syömään ja toisessa kehotetaan olemaan syömättä. Selkeitä viestejä. Positiivinen - negatiivinen. Vastakohdat > lopputuloksena vastakohdat, niin kuin pitääkin. (Sama matemaattisina kaavoina: A=X. -A=-X. Tosia.)


Kokeillaanpa toista: ”Laita sukka jalkaan. Laita jalka sukkaan.” Vaikka asiat on ilmaistu kahdella täsmälleen päinvastaisella tavalla, on lopputulos silti aivan sama; sukka on puettu jalkaan. Miten tämä on mahdollista? Riippuuko se siitä, kumpi asia liikkuu ja kumpi on paikoillaan? Tai tässä tapauksessa, että kumpi menee kumman sisään? Sukkahan ei mene kirjaimellisesti jalan sisään, vaikka ensimmäisestä lauseesta voisi niin päätellä. Vai voisiko tämä johtua siitä, että jotkut asiat voi tehdä monella tavalla. Vastakohdat > sama lopputulos. (Matemaattisena kaavana tässä ei ole mitään ihmeellistä: A+B=X. B+A=X. Nämä ovat myös tosia. Kyllä matematiikkaan voi luottaa.)


Voiko muitakin sanojen paikkoja vaihtaa merkitystä muuttamatta? Verrataan: ”Ripusta taulu seinälle. Ripusta seinä taululle.” Tokihan seinä on mahdollista ripustaa taululle, esimerkiksi näyttelyissä, messuilla, lavasteissa tämä voi olla aiheellinen tehtävä, mutta tavallisissa kotioloissa ohje on aika erikoinen ja hyvin erilainen kuin ensimmäinen ohje. Muita vastaavia käännöksiä: ”Pese kädet saippualla. Pese saippua käsillä.” ”Kaada kahvi kuppiin. Kaada kuppi kahviin.” Yleensä merkitys muuttuu, kun sanojen paikkaa vaihdetaan. Vastakohdat > lopputuloksena ihan eri asia. (Matematiikassa tämä olisi taas kummallisempi yhtälöpari: A+B=X. B+A=Y. Samat tekijät, eri lopputulos, epätosia. Outoa, voiko sittenkään luottaa?)


Entäs tällainen lausepari: ”Ajattele. Puhu.” Nämä kuulostavat aluksi eri asioilta, ensimmäisessä pyydetään ajattelemaan, toisessa puhumaan. Ihan selvää. (A=X. B=Y.) Mutta jos asiaa käsitellään äänen tuottamisen kannalta, ne ovatkin vastakohtia, ensimmäisestä ei kuulu ääntä, toisesta kuuluu, mutta vastakohtia ei ole ilmaistu negaation kautta. (A=-Y. B=Y) Jos asiaa käsitellään ajattelemisen kannalta, ne ovatkin samaa asiaa; molemmissa joutuu ajattelemaan, ensimmäisessä mielessään, toisessa ääneen. (A=X. Y-B=X.) Eri asiat > lopputuloksena eri asiaa, samaa asiaa tai vastakohtia, riippuen näkökannasta. Ja kaikilla ihmisillä on varmasti oma näkökantansa, joten vaihtoehtoja riittää.


Eräs puhekielen sanonta on mielenkiintoinen: ”vähän kai”. Se voi tarkoittaa hyvää: ”Vähän kai hieno.” Tai se voi tarkoittaa huonoa: ”Vähän kai kiinnostaa.” Ensimmäisessä se korostaa jonkin hienoutta, toisessa se korostaa jonkin kiinnostamattomuutta, ei siis kiinnosta vähääkään. Sanonnan kirjaimellinen merkitys, ’hieman ehkä’ on jäänyt aika kauas vakiintuneista puhekielen merkityksestä, jonka salainen merkitys lisäksi vaihtelee asiayhteyden mukaan. Sama sanonta > lopputuloksena päinvastaista korostavuutta, tilanteesta riippuen hyvällä tai pahalla. (~-A?=X*X. ~-A?=-X*X. Kuka näitä kaavoja ymmärtää?)


Usein esimerkkinä käytetty suomalainen lause: ”Kuusi palaa.” Sille löytyy ainakin kuusi, tai siis enemmänkin eri merkitystä. Saisinko kuusi palaa, kiitos. Apua, joulukuusi palaa. Tai joulukuusi palaa reissultaan. Herra Kuusi palaa. Kuusi henkilöä palaa matkaltaan. Sinun kuusi palaa kierroltaan, tai palaa poroksi. On siinä kääntämistä ulkomaalaisille. Mutta nämä eivät ole varsinaisia vastakohtia, mutta ihan esimerkkinä sanojen monimerkityksellisyyksistä. Sama lause > erilaisia lopputuloksia. (6 kpl…)


Muita mahdollisia väärinkäsityksiä aiheuttavia lauseita: ”Juu, ei sitä kyllä noin voi tehdä.” Viljellään samassa lauseessa sekä ’kyllää’ että ’eitä’. (+-A+=-X.) ”Tupakointi on kiellettyä sille rajaamattomissa paikoissa.” Sallimaton sallitaankin tuplanegaation avulla. (-B+(-paikka)=Y.) ”Laki ei koske muutoin kuin satunnaisesti rakennustyötä tekeviä.” Negaatio yhdistettynä kahteen erilaiseen rajaukseen, poissulkevaan sekä ajalliseen. Helposti sekoittuu, että ketä laki loppujen lopuksi koskee. (C-(-+/-~aika*työ)=Z. On näissä laskemista.)


Ei näillä esimerkeillä varmastikaan ole jokapäiväisten viestien kannalta mitään merkitystä, varsinkaan keksityillä matemaattisilla kaavoilla. Voi vain ihmetellä suomen kieltä ja sen kummallisuuksia. Enkä kerta kaikkiaan tiedä, että miksi olen joutunut tällaiseen sanojen syöveriin. Ehkäpä ihmisten välisen viestinnän ymmärtämisen ja ymmärtämättömyyden takia. Mikä voi mennä viestinnässä pieleen, se menee varmasti, jos näinkin yksinkertaisilla lauseilla pääsee näin monenlaisiin lopputuloksiin. Ja tämä on vasta amatöörikielitieteilijän päästä vedettyjä pohdiskeluja. Ai, kummasta päästä? Niinpä juuri. Nyt vasta vastasin. (-X+Y=VAASTAAA!!!!!)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti