Yrittämisen ydintä etsimässä

Yrittäminen on verenkiertoa. Ei, en kirjoittanut sanaa väärin, enkä tarkoittanut sitä, mitä luulitte. Mitäkö sitten tarkoitin? Yritän selittää. Yrittäjän verenkierto toimii jatkuvassa vaihtelun kierteessä, milloin liian pienellä paineella, milloin liian isolla. Jos menee liian hitaasti tai huonosti, niin paine on liian suuri ja huoli jyllää suonissa sydämeen asti. Jos menee liian lujaa ja hyvin, aina ei silloinkaan ole kiva tilanne, esimerkiksi seurauksena voi olla tuo paratiisimainen sana, jota en aiemmin maininnut. (Kylläkin parasiittimainen olisi parempi ilmaisu mielestäni, mutta jutellaan siitä joskus toiste enemmän.) Aivot saavat siis arvokkaat toiminta-aineensa veren mukana. Joten verenkierrosta yrittäjä saa elintärkeän sisäisen voimansa ja työrytminsä.

Yrittäminen on tuottamista. Yrittäjä tuottaa jotain, jota asiakas tarvitsee, ja josta tämä on valmis maksamaan yrittäjälle. Ja yrittäjä on valmis maksamaan jollekin toiselle yrittäjälle jotain tarvitsemistaan asioista, jotta kykenee tuottamaan sitä jotain, josta asiakas on valmis maksamaan. Näinhän yhteiskunnan pyörä pyörii ja näin me kaikki ruokimme toisiamme. Kuvitelkaa, jos tämä noidankehän liike hidastuisi tai lakkaisi kokonaan; ylhäällä olevat ainakin putoaisivat rattaasta, eikä siellä alimpanakaan kovin hauskaa olisi olla, kun asioita putoilee päähän. Entä, jos vauhti kiihtyy liikaa? Kuka meistä silloin sinkoutuisi kokonaan pois? Kuka tahansa. Parasta olisi siis löytää sopiva kiertovauhti, jossa kaikki pysyvät jotenkin kyydissä.

 

Yrittäminen on irrottelua; vanhan pinttyneen ajatuksen irrottamista asiayhteydestään ja soveltamista jossain ihan muualla. Parhaimmillaan yrittäjä löytää asioille uusia tapoja tehdä vanhoja juttuja tai vanhoja tapoja tehdä uusia juttuja. Omien vahvuuksien tunnistaminen ja selventäminen asiakkaille ovat yrityksen pyörittämisen ydinhiukkasia. Kun ytimen ympärillä kiertäville toiminnoille löytyy selkeä rytmi, sopiva vauhti sekä oikea kiertorata, on yrityksen pyörittäminen helpompaa ja tuottavampaakin. Lisäksi kun sekä mieli että ruumis kiertävät samaa kehää yhdessä, pysyy kokonaisuus ainakin suurinpiirtein kasassa.

Vaarana on tietenkin, että ajatus jää kiertämään samaa omaa rataa, rataa, rataa...

Tiesittekö muuten, että yrittäminen on verenkiertoa. Ei, en kirjoittanut sanaa väärin...